SeriE-verkosto esittäytyy: Uutta monipuolista osaamista SeriE-tiimiin
SeriE-hanke sai henkilöstöönsä vahvistusta elokuussa 2021, kun Tiina Böhling-Salonen ja Marjo Viinanen aloittivat hankkeessa seksuaaliterapeutteina STEA:n myöntämän rahoituksen turvin. Viinanen on erityistason seksuaaliterapeutti, toimintaterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja, jolla on vankka kokemus muun muassa neurokirjon henkilöiden kanssa työskentelystä ja sukupuolen moninaisuuden kysymyksistä. Böhling-Salonen on erityistason seksuaaliterapeutti, pariterapeutti, työnohjaaja ja vakavasti sairastuneiden, saattohoidettavien ja leskeksi jääneiden kanssa työskentelevä kriisi-interventioiden ohjaaja, joka on toiminut myös kätilönä ja sairaanhoitajana. Viinanen opiskelee parhaillaan ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeuttiksi ja Böhling-Salonen kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi. SeriE-hankkeessa Viinanen ja Böhling-Salonen tekevät terapiatyötä lapsikohteisten asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Tällä hetkellä työn alla on ryhmätoiminnan suunnitteleminen hankkeen kohderyhmille.
Inhimillisyyden ytimessä
Viinanen kiinnostui seksologiasta alunperin työskennellessään nuorten parissa ensin lastensuojelussa ja sittemmin nuorisopsykiatrian poliklinikoilla. “Seksuaalisuuden herääminen ja siihen liittyvät kehitystehtävät ovat nuoruudessa niin keskeisiä, että teema oli pakko ottaa haltuun.” Viinasta kiinnostaa erityisesti moninaisuuden tematiikka, oli kyse sitten seksuaali-identiteetistä, seksuaalisuuden toteuttamisesta tai suhdemuodoista. Böhling-Saloselle kipinä seksologiaan syttyi kätilöopintojen myötä. Seksuaalisuus jaksaa kiinnostaa, koska sen kautta ollaan inhimillisyyden ydinkysymysten äärellä. Kumpikin pitää SeriE-työn ohella yksityisvastaanottoa seksuaaliterapia-asiakkaille. Böhling-Salonen toimii myös työnohjaajana seksologian alan ammattilaisille ja muiden alojen toimijoille. Viinanen valmistuu työnohjaajaksi loppuvuodesta.
Viinaselle ja Böhling-Saloselle lapsikohteisen seksuaalisuuden teemat tulivat alunperin tutuiksi seksologian opintojen kautta. Böhling-Salonen muistaa erityisesti seksuaaliterapeutin opinnoissa kuullun Jussi Nissisen luennon. “Siellä syttyi lamppu päässä – tätä asiaa voikin ajatella ihan eri tavalla kuin on aiemmin oppinut ajattelemaan.” Lapsikohteinen seksuaalisuus on näkynyt myös Böhling-Salosen terapiavastaanotolla, mikä on innostanut perehtymään teemaan syvällisemmin. Viinasen mieleen on jäänyt Sexpon pedofiili asiakkaana -koulutus, joka sai ajattelemaan lapsikohteisten asiakkaiden kanssa tehtävää työtä paitsi lastensuojelun, myös asiakkaiden elämänlaadun kannalta. “Toimintaterapeuttina asiakkaan tukeminen mahdollisimman hyvään ja tasapainoiseen elämään seksuaalisesta kiinnostuksesta riippumatta tuntuu luontevalta lähestymistavalta.” Kun SeriE-hankkeen seksuaaliterapeutin paikat tulivat hakuun, innostui Viinanen heti. “Tässä vaiheessa uraa tuntuu siltä, että tähän työhön on annettavaa.”
“Asiakkaat voivat olla ihan keitä vain”
Viinasen ja Böhling-Salosen työn keskeisintä sisältöä on asiakastyö: tukipalvelussa he tapaavat seksuaalisuudeltaan lapsikohteisia henkilöitä ja heidän läheisiään sekä vastaanotolla että etäyhteyksin. Lisäksi hankkeessa vuonna 2019 aloitettua tukiryhmätoimintaa ollaan käynnistämässä uudelleen koronarajoitusten lieventyessä. Suunnitteilla on vuodelle 2022 omia ryhmiä lapsikohteisille asiakkaille ja läheisille. Viinanen vastaa jatkossa myös SeriE:n verkostoyhteistyöstä ja koordinoi pääkaupunkiseudun SeriE-verkostoa.
SeriE-työssä korostuu Böhling-Salosen mukaan terapiatyön sensitiivisyys – tapaamisissa ollaan monesti hyvin arkojen asioiden äärellä. Viinanen tuo esiin asiakaslähtöisyyden merkityksen. Asiakkaiden tilanteet ovat monenlaisia, ja työ vaatii terapeutilta muuntautumiskykyä. “Ei ole yhtä sabluunaa, joka toimisi useimmille asiakkaille”. “SeriE-työssä oppii, että hankkeen asiakkaat voivat olla ihan keitä vain”, Böhling-Salonen lisää. Myös avun tarvitsijoiden määrä on yllättänyt uudet työntekijät, joiden asiakaspaikat täyttyvät vauhdilla. “Tarve SeriE-työlle on selvästi suuri.”
Viinaseen vaikutuksen on tehnyt asiakkaiden rohkeus hakea apua tilanteeseen, jota värittää voimakas sosiaalinen stigma. Lapsikohteinen seksuaalisuus ei ole valinta, mutta apua oman seksuaalisuuden käsittelemiseen voi olla edelleen vaikea saada julkisten palvelujen kautta. SeriE-työ tuntuukin erityisen merkitykselliseltä, kun asiakastyössä pystytään tarjoamaan apua, jota asiakas on kipeästi kaivannut. “Omista ajatuksista voi tulla puhumaan ja niiden kanssa voi oppia elämään”, Böhling-Salonen rohkaisee. Työhön tuo merkitystä myös mahdollisuus ehkäistä seksuaalirikollisuutta ja luoda kulttuuria, jossa apua haetaan jo ennen kuin kenenkään rajoja on rikottu. “Jos yksikin rikos jää tekemättä, sillä on jo suuri vaikutus.”
Tutkitulla tiedolla stigmaa vastaan
Työn keskeisenä haasteena Böhling-Salonen ja Viinanen näkevät rahoituksen hankemuotoisuuden ja lapsikohteiseen seksuaalisuuteen liittyvän sosiaalisen stigman. Seksuaalisuudeltaan lapsikohteisten henkilöiden tukipalvelut ovat edelleen pitkälti hankkeiden varassa, jolloin työn jatkuvuudesta ei ole takeita. Tilanne asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan myös maantieteellisesti, sillä palveluita ei välttämättä ole saatavilla omissa lähikunnissa. SeriE-hankkeen verkostokoordinaattorin tehtävät hoitaakseen ottava Viinanen näkee ammattilaisverkostojen kasvattamisen ja tiiviin yhteistyön keskeisenä keinona palveluiden saatavuuden parantamiseen, mutta vakituinen rahoitus ja lapsikohteisuuden ymmärtäminen julkisissa palveluissa olisi silti avainasemassa. Vaikka asiakkaat löytävät SeriE-työn pariin tällä hetkellä hyvin, vaikuttaa lapsikohteisuuteen liittyvä sosiaalinen stigma edelleen työhön vahvasti. Böhling-Salonen ja Viinanen pitävätkin stigman purkamista hankkeen tärkeänä tehtävänä, sillä se auttaa tavoittamaan potentiaaliset asiakkaat mahdollisimman aikaisin, madaltaa kynnystä avun hakemiseen ja ehkäisee sosiaalisten ongelmien kasaantumista.
SeriE-työssä Böhling-Salonen odottaa pääsevänsä kartuttamaan vankkaa ammattitaitoa lapsikohteisten henkilöiden auttamiseen ja mahdollisuutta tarjota asiakkaille monipuolista osaamistaan. Viinanen tuo lisäksi esiin verkostoyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet tutustua muihin alan ammattilaisiin, jakaa hyväksi havaittuja käytänteitä sekä kasvattaa ja hyödyntää omaa osaamista uusin tavoin. Hän korostaa myös tutkimusyhteistyön merkitystä lapsikohteisten asiakkaiden parissa tehtävän työn kannalta. Kriminologian ja oikeuspolitiikan ja instituutti tekee SeriE-työstä tutkimusta oikeusministeriön rahoituskaudella 2021–22. “Tutkimusyhteistyön avulla voidaan osoittaa työmme vaikuttavuus: että SeriE:n työ toimii sekä seksuaalirikosten ennaltaehkäisynä että asiakkaiden elämänlaadun parantamisena”, Viinanen summaa.