SeriE toimii ja tavoittaa kohderyhmänsä hyvin

Sexpon SeriE-tiimi järjesti 5.5. keskustelutilaisuuden rahoittajille ja päättäjille hankkeen jatkosta. Oikeusministeriön ja STEAn rahoitus päättyy vuoden 2022 loppuun, mutta työ ei ole loppumassa.

Tilaisuuteen osallistuivat rahoittajien, verkoston ja sidosryhmien edustajat. Keskustelu oli vilkasta ja se jatkuu vielä eri tavoin. Kaikkia osallistuneita yhdisti huoli lastensuojelusta, ihmisten hyvinvoinnista ja tekijätyön jatkosta.

Pidempiaikaista työtä tarvitaan

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 26.4. toimintasuunnitelman miten lasten ja nuorten kokemaa seksuaaliväkivaltaa ja häirintää pyritään ennaltaehkäisemään.

Ministeriön sosiaalineuvos Marjo Maljan mukaan toimintasuunnitelmassa on vain muutamia keskeisiä nostoja kustakin Lanzaroten sopimuksen sisältöalueesta, eikä se luonnollisesti voi kattaa kaikkea työtä.

Hän pohti, miten saada jo olemassa oleva osaaminen pidettyä yllä.

– Hankerahoituksen varassa on tärkeitä toimintoja, ja tämä on hankala tilanne kaikin puolin. Pidempiaikaista toimintaa tarvitaan, sanoi Malja.

Myös uusien hyvinvointialueiden kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä ja miettiä mahdollisesti rahoitustakin, totesi Malja.

Asiakkaiden luottamuksen saavuttamiseen menee aikaa

Sexpon SeriE-hanke on erikoistunut matalan kynnyksen avun tarjoamiseen.

– Asiakkaiden on ollut helppo lähestyä meitä ja he luottavat meihin sekä siihen, että Sexposta ohjataan luotettavaan jatkohoitoon, kuvasi Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen.

Paalasen mukaan vie aikaa, ennen kuin julkisen puolen tarjoamat palvelut saavuttavat vastaavanlaista luottamusta. Tällä välin on suuri pelko, että asiakasryhmä menetetään.

Myös Välitä-työn Satu Hintikka jakoi kaikki serieläisten huolet.

Hoidosta tarvittaisiin lisää tutkimustietoa

Johtava asiantuntija Taina Laajasalo THL:n Barnahus-hankkeesta totesi, että vaikka omahoito-ohjelmat olivat STM:n toimintasuunnitelmassa vahvasti esillä, ne eivät yksin riitä.

– Kaikki suunnitelmassa mainitut osa-alueet, seksuaalikasvatus, uhri- ja tekijätyö ovat merkittäviä. Aiheesta ja etenkin hoidosta tarvittaisiin lisää tutkimusta. On hienoa, että SeriE-hankkeen asiakastyöstä on tehty analyysi, sanoi Laajasalo.

Noora Alanen Kriminaalihuollon tukisäätiöstä kertoi, että todennäköisesti matalan kynnyksen työ on vaikuttanut siten, että heille on tullut viime vuosina enemmän yhteydenottoja. Myös omaisten avuntarve näkyy.

SeriE on luotettava kumppani vankien jatkokuntoutukselle

Psykologi Mikko Ylipekka Rikosseuraamuslaitoksen STEP-ohjelmasta kertoi vankiloiden näkökulmasta. Hänen mukaansa jatkokuntoutuksen laadukas toteutus olisi valtavan tärkeää heille, joilla on korkea riski uusia rikos. Tällaiset henkilöt ovat hyvin usein myös epävakaita.

– Ongelmat kasautuvat vuosien aikana, ja olen huomannut, että tällaisten miesten toimintakyky on heikentynyt. Vankilassa annetaan työkaluja riskienhallintaan mutta varsinainen työ alkaa siviilissä. Moni ei pärjää omillaan, vaan tarvitsee apua ja tukea muutoksen ylläpitoon.

Ylipekan mukaan SeriE on ollut luotettava kumppani: – Me luotamme ja vangit luottavat. Jos toiminta loppuu, meille jää vaarallisia miehiä ilman tukea. Siten emme tee sitä mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä lasten ja nuorten suojelemiseksi.

SeriE on tavoittanut kohderyhmänsä hyvin

Oikeusministeriön Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston erityisasiantuntija Heidi Lindin mukaan ministeriön rahoitus SeriElle päättyy, koska rahoitus perustuu hallitusohjelmaan ja kaikki jaossa olevat rahat on jo jaettu.

– Ministeriössä uskomme hankkeisiin, ja jatkorahoituksesta keskustellaan. Meidän näkökulmastamme SeriE toimii ja on tavoittanut kohderyhmänsä hyvin. Kenties EU-rahoitusta voisi hakea, esimerkiksi sisäisen turvallisuuden rahastosta, pohti Lind.

Seuraavaksi SeriE selvittää eri jatkorahoitusvaihtoehtoja. Luonnollisesti toiminnan vakiinnuttaminen olisi tärkeää asiakkaiden kannalta.

Jaa tämä artikkeli